Tutkijoiden yö / European Researchers' Night

Eurooppalainen tutkijoiden yö on tapahtuma, jossa suurelle yleisölle esitellään kaikenlaista tutkimusta. UNIS:lla tarjolla oli kaikenlaista lähivuorten laser-skannauksesta ja merenpohjalla mönkivistä otuksista revontulikuvaukseen. Noin periaatteessa repoja olisikin voinut näkyä, mutta sää ei ollut ihan parhaimmillaan...

The European Researchers' Night opened the UNIS doors to locals to see all sort of cool things from creepy crawlers (microscope) to taking samples from frozen ice. And, of course, we had a camera setup on the roof for discussing the northern lights and auroral photography. Instead of great auroras, we had great fog that would've worked fine for any horror movie...

Kaupunging valoja sumussa / Longyearbyen by foggy night

Tutkija yössä / A Researcher's Foggy Night

 

Kaloja, kiirunoita ja kaaria / September

Syksyisen epämääräiset kelit on taas täällä. Sumua, sadetta ja sitten yhtäkkiä upeaa auringonpaistetta. Satunnaisesti takapihalla liikkuu todella pullukoita poroja, jotka on selvästi ahmineet ties mitä koko kesän. Ilmatieteen laitokselta tuli yks vanha tuttu opettamaan Nooran kurssillaisille keski-ilmakehän dynamiikkaa ja käytiin vähän "lähimetsässä" kävelemässä sateiden välissä.

The weather has not encouraged outdoor activities too much lately. Well, only when we've had to be at work. On the bright side, the reindeer look really fat already now and are thus well prepared for the coming winter! We did a small hike in the neighbourhood with one of Noora's guest lecturers. Plenty of ptarmigans out there!

Päättömiä pikkukaloja / Only small ones this time

Kuvassa on kaksi kiirunaa / Did you spot both birds?

Punajalkavikloja... eiku lyhytnokkahanhia / Pink-footed geese

Lindholmhøgda

Hienoja sateenkaaria / Double rainbows

Kolme kiirunaa / It takes three to hang out on the snow patch

 

Jäätikköä ja fossiileja / On Longyearbreen

On omituista, että iltaisin tulee jo lähes pimeää ja kotona täytyy laittaa valot päälle. Vaihteeksi on satanut melkein koko viikon, mutta nyt lähituntureilla näkyy jo selvä lumiraja. Käytiin parin duunivieraan kanssa käppäilemässä vähän jäätiköllä ja etsimässä fossiileja jäätikön moreenialueelta. Pipo on ihan tarpeellinen keksintö.

The darkness is approaching but first we get great light for photos. Apparently, the home fjord was full of belugas while we were searching for fossils near Longyearbreen, but it was good to be outdoors anyway.

Syksyä ilmassa / Autumn colours

Wanhoja lehtiä / Llama and the old lleaves

Mikko ja jotkut turistit / Photobombing a picture of a tourist group

Syviä sulamisvesikanavia / Deep meltwater channels

Noora toimii mittatikkuna / Big features

Edellisen kuvausreissun säädöt jäi vahingossa päälle, mut kuvasta tuli hieno /
Serendipitous operator error produced a fine photo (wrong settings)

 

Valaskalassa / Big whales! Many big whales!

Oli tarkoitus viedä innokas duunikaverikalastaja vesille, mutta olohuoneen ikkunasta näkyi valaiden hengityssuihkuja kotivuonon ulkoreunalla. Muutettiin siis suunnitelmaa: käydään ensin tsiigailemassa valaita ja käydään vasta sitten poimimassa parit turskat.

Niemen takana oli kuin olikin isompi parvi valaita pössäyttelemässä. Varmaan ainakin tusina tai enemmänkin vähän siellä sun täällä. Paikan päällä arveltiin, että noin isot vonkaleet voisi olla sillivalaita. Lajitunnistukseen saatiin vahvistus duunikavereilta myöhemmin. Kyseessä on siis toiseksi suurin valas, vain sinivalas on isompi. Vastasyntynyt poikanen on hieman isompi kuin meikäläisen vene ja kasvaa lopulta jopa 27m pitkäksi. Ihmettelin kuvista, ettei hengitysaukko ja selkäevä näkynyt kuvissa samaan aikaan. Selitys on yksinkertaisesti se, että hengitysaukko on valaan etuosassa ja evä vasta piiiitkän selän toisessa päässä. Valaiden katseluoppaassa on hyvä kuva pinnalla käynnin vaiheista.

Valaiden katseluohjeissa neuvotaan, että veneellä pitäisi lähestyä hitaasti sivulta tai noin takaviistosta ja korkeintaan viiden solmun nopeudella ja mielellään vain kellua paikallaan ja antaa valaiden puuhailla omiaan. Näin tehtiin ja muutama valas kävi varsin lähellä venettä puhaltelemassa kovaäänisesti.

Käytiin vielä poimimassa muutama turska, minkä jälkeen vein parit tutut porometsälle, mutta se onkin sitten toinen tarina...

The binoculars in living room are a great accessory. On Saturday evening, we spotted several whales breathing just outside of Adventfjorden - the tall blows were clearly visible in the evening light. They were still there next morning, so instead of going fishing, a colleague from work and I decided to do some whale watching first. Well, it was my decision because I'm the Captain of the ship, but he was more than okay with the suggestion. There was a pod of at least ten fin whales hanging out just behind the corner. These are the second largest whales after the blue whale and there were fin whales all over the place! While checking my photos, I had wondered why I never seemed to catch the blow and the tail in the same photo. Well, the reason is that the breathing hole (or holes) are in the front of the whale while the fin is at the back of the loooooong back. This is nicely illustrated in Whale Watching Handbook. By the way, a newborn babywhale is usually slightly larger and heavier than my boat and the parents can be up to 27m in length.

The recommended way to watch whales from a boat/ship is to approach from the side and rear and slow down to max 5 knots or just simply stop. Often the whales come and check out the boat just out of curiosity. While we were floating, some of the whales did come pretty close to the boat. The breathing sound is massive. And the whales appear much larger when they are closer...

Once the heart rates were back to normal, we drove out to the usual fishing spot to fill the fish box. No problems with that.

Valasapajilla / There they are!

Vasemmalla on varmaan "poikanen" / Synchronised breathing

"Kääk, se on tulossa tännepäin!" / Close enough...

Hengitysaukko valaan etuosassa, evä vielä pinnan alla /
The breathing hole, the fin at the other end...

Lokit hengailee hengityssuihkun ympärille / The birds

Ja sit kalaan... / Enough of whales, let's go fishing!

Grumantin edustalla / A good evening for fishing

"Oisitte nähneet sen joka pääs karkuun..." / There is always a bigger fish...

Isolokki kytiksellä / "Hanging out here just in case you drop something..."

 

Maalla, merellä ja ilmassa... / From the top of the mountain to the bottom of the sea...

Sateisten ja sumuisten vuorten apinat (ja yks gorilla) on viettänyt mahdollisimman paljon aikaa tutkalla. Kaikki antennit on nyt mastoissa oikeilla paikoillaan, joten loppusuoralla ollaan. Samaan aikaan porot valmistautuvat kohta alkavaan metsästyskauteen siirtymällä keskelle kaupunkia, koska asutuksen keskellä ei tietenkään saa metsästää. Välipäivinä on tullut ajeltua firman veneellä kotivuonolla: arktisen teknologian opiskelijat uittavat torpedoa muistuttavaa robottiaan ja tekevät vedenalaisia mittauksia.

It feels like we have not being doing anything else but working on the radar. But I think we are finally approaching the very last phase of the outdoor construction. All antennas are in place, the feedline cables are waiting to be uncoiled and connected to the radar and the antenna masts look "majestic". Meanwhile, the arctic technology students needed a boat driver so that they could test their torpedo-like UAV. Also, the reindeer are starting hang out closer to the centre of town - they know the hunting season begins next week...

Äh, ohi meni! / Dang, missed!

Antennit paikoillaan / The interferometer antenna group

Köyttä on noin 6.5km / A relaxed Emma admiring the view

Takapihan poro siirtyi etupihalle / The backyard reindeer has relocated to the front yard

Vesirobottia uittamassa / Testdriving the UAV

Huomaskohan KV Svalbard, että vedessä on torpedo? / Prepare to dive!

Kaksi isolokkia kiljumassa kilpaa / You stop the boat and they think you are fishing

Takaisin tutkalla / Back to the radar business

 

Tutkanrakennusta / Re-building SuperDARN

Keväällä saatiin tutkan antennimastot paikalleen ja jotenkin kaikki onnitteli, että hommat olis nyt hoidettu. Kissan viikset ja katin kontit: mastoihin täytyy vielä asentaa 20 antennia ja kaikenlaista muuta viritystä. Puuhaa siis riittää vielä vaikka kuinka paljon! Paras asennuskeli on tyyni ja kuiva, joten sään armoilla ollaan tässäkin. Sinänsä projekti on edennyt hyvin ja jäljellä on vain kahden antennin asennus, mutta sitten pitää vielä muutama torni oikaista ja asentaa pitkittäiset antennijohdot, joiden avulla tutkan pääkeila suunnataan oikeaan suuntaan.

We got the antenna masts in place in May, but we still have a lot to do and fix before we can start operating our SuperDARN radar. We've installed all but two antennas (although one antenna needs to be rechecked...), so the progress has been very good. There might be some light at the end of the tunnel - unless that is the train coming this way...

Kaksi apinaa / The SuperDARN monkeys

Joo, eka antenni suunnilleen asennettu, sit seuraavat... / Felt a bit hopeless at this point

Hanhilaumat on vallannu kylän / Meanwhile, the geese stampede in downtown...

No niin, pääantenniryhmä on lähes valmis! / Ok, next to the interferometer array...

 

Gipsvika / Gone fishing

Duunikaverilla oli suunnitelmia laskea verkot Gipsvika-lahteen ja todettiin, että voishan sitä lähteä mukaan retkelle. Firman venekuskeilla on mahdollisuus ajoharjoitteluun firman veneillä, joten otettiin lainaan vähän isompi purkki. Kaksi virallista venekuskia ilman varsinaisia matkustajia oli ihan hyvä juttu ja mulle uudet maihinnousupaikatkin oli sellaisia, joihin saattaa joskus päätyä kuljettamaan opiskelijoita. Tällaisen vapaaehtoisen ajoharjoittelun bensat pitää tietysti maksaa itse.

Duunikaverin parempi puolisko on biologi, joka keräilee vanhoja poronluita tarkempaa analyysia varten: vanha tarkoittaa tässä tuhansia vuosia vanhoja luita. Poronluiden lisäksi vuorenrinteiltä löytyi jännästi kierteellä olevia luita, jotka on kuulema hylkeestä. Ja sitten oli huomattavasti isompia valaanluita hyvin esillä tai sammaleen alla piilossa mutta helposti havaittavissa.

Kahdella pienellä verkolla saatiin saaliiksi yksi (iso) nieriä, josta riitti illallisainekset neljälle.

In order to drive a small boat for work, one needs all sorts of training and certificates - there are several past events reported in this blog that are connected to e.g. rescue exercises with the SAR helicopters. Anyway, there is a perk that we, the official boat drivers, can use the work boats for practice trips during evenings and weekends if there is no other activity. In fact, we are encouraged to head out there when the conditions are a bit rough to see how the boat handles bigger waves - obviously the idea is to do this together with another boat driver from work. We do need to pay the fuel ourselves, of course, but not everything fun comes free, anyway.

Well, we did a nice foggy/low-cloud training trip to Gipsvika where the weather was nice, the winds calm and the arctic char fresh. While waiting for the catch-of-the-day, we explored the area. We had a biologist with us: she was collecting (really) old reindeer bones on the way. Great trip with great ideas for some follow-up hikes... and the dinner was fantastic!

Sumuista ajoharjoittelua / Low-visibility driving

Verkot esiin! / Two small nets for arctic char

Vene ankkuriin riittävän pitkälle, jottei tarvii odotella nousuvettä / Remember the tides!

Valaanluut on isoja / Probably a rib bone

Lisää valaanluita / More big bones

Sassenfjorden

Templet & Noora

Gipshuken

Tuossakin on joku valaanluu / More whale bones

"Saatiin kala!" / "We got one fish!"

Kihullekin kelpaisi kala... / This guy appeared to check out the fish...

Hävis nopeasti lautaselta / Salt, pepper and arctic char