Lindströmfjellet

Noora oli jo pitkään puhunut siitä, että Lindströmfjelletillä pitäisi käydä. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ensin fillarilla venesatamaan ja sieltä pöristellään Busterilla kyseisen vuoren juurelle. Oman jännityksen tilanteeseen tuo vuorovesi: miten ankkuroidaan vene järkevästi siten, ettei se karkaa omille teilleen nousuveden mukana? Tai ajelehdi laskuveden aikana vanhan laiturin alle ja jää sinne jumiin nousuveden tullessa? No, nyt osuttiin lähes matalimpaan laskuveteen, joten vene piti parkkeerata aika kauas rannasta. Tarkoitti siis sitä, että vesi oli samassa paikassa huomattavasti syvempää, kun tultiin takaisin muutaman tunnin kuluttua...

Another multicombination trip was on order. First bike to the small boat harbour, then drive to the next bay in the west (Colesbukta) and hike the mountain that has been on the to-do list for some time now. If one should use only one word to describe the hike that word would be "hot". If two words are allowed, then they'd be "too hot". The record warmth from the day before continued and we are simply not used to temperatures over +20C. Well, lots of superwhite skin was visible and the fjord had plenty of cool water afterwards.

Takapihan naalilla on selvästi joku munakätkö jossain / The backyard arctic fox

Vihreät alueet on vuorovesimatalikkoa / Beware the green areas... (Topo Svalbard)

Veneen kohdalla oli vettä polveen saakka / Park the boat (knee-deep water)

Valkoinen paita toimii hyvänä aurinkosuojana / Hot!

Peruskivikkoa ylöspäin kuumassa pätsissä / Hot and hotter without wind

Lindströmfjellet (966m)

Hienoja fossiileita / Lots of leaves

Epäselvää on, mitä tässä osoitellaan / There is probably something interesting

Vaivaiskoivu / Dwarf birch

Jep, nousuvesi... / High tide

Piti uida hakemaan vene... / Swimming to the boat (photo: Emma)

Veneen uimatikkaat on kuulema hyvät / Another swim (without a drysuit)

Grumantin lintukalliolla oli meteliä / The birds provide nutrients for vegetation...

 

Forkastningsfjellet & Nordenskiöldfjellet

Perjantain sää oli niin hieno, että lähdettiin vielä illalla yhdistetylle melonta- ja kävelyretkelle. Kohde oli taas sellainen, joka näkyy olohuoneen ikkunasta. Tällä kertaa tosin melontamatkaa oli tuplasti verrattuna "normaaliin" Adventtoppenin keikkaan. Ja aurinko porotti koko ajan enemmän. Lauantaina yritettiin käydä viilentymässä Nordenskiöldfjellet:in huipulla. Samaan aikaan lentoasemalla rikkoutui 40 vuotta vanha lämpöennätys, kun mittariin kertyi +21.7 astetta. Jotenkin outoa paljastaa vitivalkoiset käsivarret ja jalat, mutta normaalit villapaidat ja -kalsarit oli yksinkertaisesti aivan liikaa.

Once again we used the kayaks to cross Adventfjorden but this time we were targeting Forkastningsfjellet, which we can see from the living room window. 6-7km paddling one way followed up by 400m elevation gain to admire the evening sun was definitely worth the effort. The following day was the hottest day in Svalbard in 40 years. The new record high is +21.7C. Way too hot for arctic dwellers, even the wind was warm!

Pulmunen, isolokki ja illan retkikohde / The route

Kajakit parkissa / Park here

Kohti Nordenskiöldfjellet:iä / Up, up and up!

Jäätikön reunalla / Follow the glacier edge up

Kiirunalla oli kai seitsemän poikasta, kuvassa näkyy ainakin neljä / How many chicks?

 

Liitolintuja / Basejumping birds

Pohjankiisla pesii "kaukana pohjoisessa" eli tässä ihan kotinurkilla. Tämä mustavalkoinen pingviiniä muistuttava lintu on luontodokumenteista tuttu kaveri, jonka poikaset hyppäävät kallioseinämillä olevista pesistä ja koittavat osua liidon lopuksi veteen. Lokit, kihut ja naalit poimivat matkaansa ne, joiden liito on liian lyhyt. Tämä hyppy tuntemattomaan ajoittuu heinäkuun loppuun, joten on tullut hieman kytättyä säätä tarkemmin. Hyppyolosuhteet on parhaimmillaan tyynessä säässä ja aktiviteettia on eniten iltaisin ja öisin. Yökeikan ja päivätyön jälkeen väsyttää sen verran, että pitää mennä tänään ajoissa nukkumaan...

The film crew and I left Longyearbyen hoping to catch a glimpse of a rare sight. With some luck, we might spot basejumping birds at Alkhornet. This birdcliff is at the mouth of the Trygghamna fjord about 20nm west of Longyearbyen.  At the end of July, the  Brünnich's guillemot chicks jump out of their nest for the very first time and - hope to - glide all the way to the sea. Too short a glide followed by a forced landing on tundra will make arctic foxes, skuas and glaucous gulls happy.... The boating weather was about perfect, just a bit of sunshine was missing.

Suorinta reittiä perille / Towards Alkehornet (map: Norwegian Polar Institute)

Ihan pläkä / One hour to get from here to there

Lunni / Puffins

Pitkä putket esiin / Approaching the destination

Yleensä poikanen hyppää iskän kanssa / Usually the father and son/daughter jump together

Varsin helppo rantautuminen tällä kertaa / Easy landing without any wind

Hirvi!

Utelias vasa / Curious little reindeer

Merikihun poikanen (vanhemmat piti huolta, ettei menty tämän lähemmäksi) / Arctic skua

Kiislojen kokoontumisajot / What do you call a bunch of guillemots?

Takapenkiltä tulee ohjeita... / On short final...

Luultavasti molemmat vanhemmat ohjeistaa / Speed-brakes in use

No, eipä iskäkään kovin paljon paremmin laskeutunut / A good landing

Mursu seurasi näytelmää pitkin hampain.... / Walrus

Kumpaakohan jännittää enemmän? / Flaps and gear down

Murkinaa ketunpojille / Too short a glide

Alkhornet