Puuteria / No fat jackets needed

Täysin tyyntä ja aurinko paistaa! Ei lähdetä merta edemmäs kalaan, vaan suunnistetaan tutulle lähimäelle eli Peikonkivelle (Trollsteinen). Aika moni muukin oli saanut saman idean, mutta onneksi siellä oli tilaa ja erinomaista lunta. Juomapullo oli käytännössä tyhjä, mutta toinen laskukierros oli todellakin lisähikoilun arvoinen.

This winter's best so far powder day offered excellent skiing. The weather was calm and warm: we never used the down jackets and emptied the water bottles without any real effort.

Melkein hiki jo tässä / Heading out

Hikinen lippis ja rotsi auki / A slice of pizza was quite a good idea!

Hiihtäjiä oli paljon liikkeellä / We were not alone

"Joks mennään?" / "Can I go now?"

Taustalla Trollsteinen ja muiden jälkiä / The snow was ok

"Oli ihan jees..." / "One more round, right?"

 

Saa arvata, mitkä on meidän jäljet... / Can you spot our tracks...?

Kenttätöissä / Fieldwork

Nyt kun aurinko ei enää laske ja revontulikuvaukset on seis, päätyy itse kukin tekemään kaikenlaista epänormaalia. Tai ei siis nyt mitenkään epänormaalia, mutta olinpas taas arktisen teknologian opiskelijoiden kanssa kenttätöissä. Oikeastaan homma oli vain toimia turvallisena "oppaana" ja vetää kelkkaletkaa Longyearbyenistä Sveagruvan lähellä olevaan tukikohtana toimivaan kämppään. Huippiksille tulee paljon turisteja, jotka maksaa siitä, että pääsevät kelkkailemaan. No, mulle tästä hommasta maksettiin palkkaa. Kenttätyön aiheena oli penkoa jäätä, merenpohjaa ja maaperää ja etsiä kaikenlaisia ympäristömyrkkyjä.

Another unusual fieldwork for me: heading out to the cabin Bjørnebo with a bunch of students that would be drilling sea ice and searching for stuff to analyse later in the lab. The topic of the arctic technology course is how to measure pollutants. So, the work was to find interesting small thingies from the sea bottom and other places.

Reitti / The route (map: Norwegian Polar Institute)

Meren jäälle / Onto the sea ice

Menossa pilkkikisat (ei tullut kalaa) / Fishing without luck

Eikä ansaankaan ollut tullu mitään... / No luck with the traps either

No, vaihdetaan vekotinta / It's time to use the Claw!

Siivilöinti pohjamudasta tuottaa tulosta! / Finding small stuff!

 

Jotain pieniä katkaravun sukulaisia / From left: Frank, Irwin & Nigel

Ottofjellet

Sää oli hieno, joten käytiin vähän hiihtämässä. Tuli muutama hyvä käännös, mutta pääosin lumi oli nk. "kuraa". Sinänsä ei mikään ihme: tämän talven sää on ollut erityisen omituinen.

Another beautiful day in Zamunda with pretty awful snow (except for one short section). But the views were great.

 

Fredheim

Lähdettiin pitkästä aikaa kelkalla yhtään minnekään ja kohteeksi valittiin Villa Fredheim, jossa oli avoimet ovet. Kämppä on aikoinaan ollut legendaarisen metsästäjä-ansastaja Hilmar Nøys:in tukikohta keskellä parhaita metsästysmaita. Samalla alueella on todennäköisesti oltu jo 1800-luvulla, mutta Hilmar rakensi paikalle vähän paremman talon 1924. Talo oli poikkeuksellinen, koska se oli ihan "oikea" talo eikä mikään Huippiksille tyypillinen yhden huoneen minimalistinen pikkumökki, jossa voi majoittua ansoja kiertäessään. Hilmarilla oli toki näitä pikkumökkejäkin, mutta Villa Fredheim oli hieno tukikohta. Avoimien ovien kunniaksi museon väki oli paikalla kertomassa tarinoita.

Villa Fredheim was the main base of the "King of Sassen", Hilmar Nøys. A proper big house (with curtains and, in summer, flowerbeds) was Hilmar's family home, from where he'd go out for shorter and longer trips to check the traps or just to hunt for reindeer, seal or ptarmigan. The area was (is?) one of the best areas in Svalbard for trapping foxes, so Hilmar built a nice base for himself in 1924. There are, of course, a number of smaller one-room minimalistic huts in the area - these are more typical trappers' huts than Villa Fredheim.

Villa Fredheim

Hylje jäällä / A seal

Fjordnibban päällä katsomassa maisemia / Nice weather

Templet & Tempelfjorden

Tempelfjorden & Tunabreen

Eskerfossen

 

Svalbard Ski Marathon

Edellinen yritys meni mönkään pandemian takia, mutta tällä kertaa päästiin viimeinkin tositoimiin. Niina ja Satu pölähti paikalle keskellä yötä täysin valmiina lähtemään samantien hiihtomaratonille. No, käytiin kuitenkin ensin vähän kaupungilla. Hiihtopäivän sää oli suorastaan erinomainen: edellisen päivän ja seuraavan päivän säässä olisi ollut huomattavasti huonompi hiihtokeli. Puolipilvinen, lämmin (+4C!!) ja enimmäkseen tyyni päivä sopi oikein hyvin hiihtäjille. Jottei jäisi väärää käsitystä arktisista olosuhteista, lähdettiin vielä katselemaan Longyearbreenin jääluolaa. Luolan muoto ja paikka vaihtelee vuosittain, mutta tällä kertaa tarjolla oli suorastaan poikkeuksellisen hieno luola kaikuvine "katedraaleineen". Laskettiin mäkeä huonossa näkyvyydessä ja navakassa tuulessa huppu päässä lähimpään hampurilaispaikkaan.

It was time for another Svalbard Ski Marathon and we got eager ski visitors from the south to participate the joy. The event took place on a day that was warm (+4C...) and mostly calm. It was more or less the only "good weather day" for a while: the previous and following days were grey and predominantly miserable. As an afterthought, we skied to the ice cave in Longyearbreen. The weather was less than excitingly wonderful, so we had the whole (hole?) cave for ourselves for a long time. Then we got hungry and skied to the nearest hamburger joint.

Numerot esiin ja ladulle! / Ready-set-go!

Osallistujia oli lähes 600 / Not skiing alone this time

Lakimies vetää letkaa... / "She is leaving the rest behind..."

Kiiruna seuraa jännitysnäytelmää / Svalbard rock ptarmigan

"Ja kenen idea tää nyt oli?" / Almost out of town

Longyearbreen

Iso luola / A big cave (photo: Niina)

Hienoja jääjuttuja / Great stuff! (photo: Niina)

Noora ja jääkiteet / Ice crystals everywhere (photo: Niina)

Photo: Niina

Nälkäisin ensin... / Great visibility

Coal Miners' Cabin