Pikkuruokit / Little auks

Mäeltä kuuluu sellainen käklätys, että on parempi mennä kameran kanssa eväsretkelle. Pikkuruokit on pieniä ja ne lentää älyttömän kovaa. Lentokuvien ottaminen vaatii vielä harjoittelua, mutta onneksi ne välillä loikoilevat auringon lämmittämillä kalliokivillä kaikessa rauhassa. Kuulema pariskunnat käyttävät samaa kallionkoloa vuodesta toiseen. Satunnainen lisätieto on se, että perinteiseen grönlantilaiseen herkkuun nimeltään kiviak tarvitaan muutama sata pikkuruokkia ja yksi hylje...

Clouds of little auks perform circuit training around the nearby rock cliffs, so we packed the lunch and cameras and headed for the hills. More target practice is needed as these birds fly fast, which results in fuzzy and out-of-focus photos. On the other hand, they like warm up on the sunlit rocks where they try to show their best sides to the photographers. Interestingly, there is a traditional delicacy called kiviak which uses hundreds of little auks and one seal...

Moottorikelkkaretket laaksossa on ohi / Melt water in Adventdalen...

Tupu, Hupu, Lupu ja Pupu? / Who's there?

Kuvaajat kuvaamassa... / The wildlife photographers in action

Aurinko lämmittää, ei oo edes takkia / No wind and the Sun is warm

 

Aurinko paistaa / DIY Sail & Ski

Duunikaverit oli lähdössä jäätikölle hiihtelemään ja kysyivät, voisinko tulla venekuskiksi, jotta saadaan retkiporukka vuonon toiselle laidalle. Siinä sitten tuli mieleen, että voisihan sitä itsekin ottaa sukset mukaan. Tässä vaiheessa Nooraakin alkoi kiinnostaa... Vuonolla oli aamulla isoja aaltoja, mutta saatiin kuitenkin ahkiot, hiihtäjät ja pari koiraakin onnellisesti lähtöruutuun. Siitä jatkettiin sitten naapurivuonoon, joka on tunnettu "sail & ski"-kohde. Keväisin on liikkeellä useampia pieniä ja isoja veneitä, jotka kuskaa turisteja erilaisiin paikkoihin hiihtelemään. Meille oli ehdotettu kohteeksi Protektor-tunturia, joka on selvästi myös suosittu hiihtoturistikohde. Oli todella hienot näkymät, mutta lumi oli varsin kovaa ja jäistä. Toisaalta päivä oli erinomaisen tyyni ja iltaan mennessä vuonokin oli tyyntynyt.

There is lots of commercial business in getting ski tourists into a boat and then anchoring the boat near interesting ski hills. A group of colleagues from work asked me to drop them off in front of a glacier so that they could then ski to Ny-Ålesund. That, of course, offered us a possibility to carry out a DIY sail & ski trip by simply taking our skis with us. We anchored the boat to Trygghamna and skied a (long and hot) glacier up to Protektorfjellet. Unfortunately, the snow was not really great or even good, but the scenery was simply excellent as well as new for us. On top of that, there was practically no wind.

Retkikohde / The ski destination

Esmarkbreen

Vene ankkurissa, nyt hiihdetään / Looks like the boat will stay there, let's ski!

500m hiihdetty ja Nooralla on jo kuuma / Hot skiing in the arctic

Meren tuolla puolen on Grönlanti / Still no wind!

Sujuvaa käännöstekniikkaa / Cat-like agility

Kohta huipulla / As usual, she is way ahead of me

Taustalla Prins Karl Forland / Fabulous scenery

Harrietbreen / Another Sail & Ski boat in the lagoon

Nousuvesi = vene on kauempana rannasta... / Swimming to get the boat

Mikko kaahaa... / Cruise speed around 27 knots

Riskilät goisaa laiturilla / Black guillemots taking a break

 

Veneilykauden avaus / Boating season starts

Oma vene on vielä keskellä lumipenkkaa ja akku on kotona, mutta onhan niitä veneitä firmallakin. No, kyseessä oli toki duunikeikka. UNIS:illa pyörii paljon tulevia arktisia luonto-oppaita koulutuksessa ja kevään ohjelmaan kuuluu viikon hiihtovaellus asiakkaiden kanssa. Opaskoulutettavilla on omat pienemmät ryhmänsä, jotka sitten vaeltavat päivän "omillaan". Opettajat vaeltelevat milloin minkäkin ryhmän kanssa neuvomassa. Kun päivä alkaa lähestyä loppua, niin ensimmäinen ryhmä valitsee hyvän leiripaikan ja muut sitten saapuvat aikanaan telttakylään. Ja telttakylästä on tosiaankin kysymys: kaikki eivät mahtuneet kerralla Polargirl-laivan kyytiin, joka voi ottaa 90 matkustajaa! Niinpä 11 opaskoulutettavaa ja 1 opettaja lähtivät meikäläisen kyytiin etukäteen etsimään hyvää rantautumispaikkaa. Lunneja, pikkuruokkeja, kyhmyhaahkoja, hylkeitä ja tietysti myös mursuja näkyi.

The students in the Arctic Nature Guide programme were heading out to their spring season trip. During this trip, the students are the guides of a small group of customers. My understanding is that the price the customers pay to join to trip is quite reasonable. At least, filling the passenger ship M/S Polargirl completely with 90 passengers was not a problem. However, some "leftoevers" needed a boat ride with a UNIS boat. And that boat needed a driver, of course. The sea ice in front of the glacier was thick, but there was a lot of soft and wet snow on top of the ice. Fortunately, we found an excellent spot to land people onto the shore. It took a while to transport 102 pulks from the ship to the shore, btw.

Menopaluu / The route (map: Norwegian Polar Institute)

Ainakin 20 vuotta vanha hattu / Style is everything

Esmarkbreen

Hyvä paikka rantautumiseen / Perfect spot for drop-off

Laiva täynnä oppaita ja asiakkaita / A full ship to unload

Kyllä tuolla kelpaa hiihdellä / Looking good for a ski trip

Maksavia asiakkaita kyyditetään / Hopefully no too difficult customers...

Ranta täynnä jengii / Rush hour on the beach

Hiihtoloma 2/2 (More skiing...)

Hieno sää senkun jatkuu: seuraavaksi reissuksi valitaan klassinen Trollsteinen-Lars Hjertafjellet-lenkki. Ensin kiivetään ylängölle mahdollisimman nopeasti, minkä jälkeen suunnattiin kohti Trollsteiniä. Sen sijaan, että laskettaisiin sieltä alas jäätikölle, jatketaankin harjannetta pitkin seuraavalle huipulle, joka on Lars Hiertafjellet jäätikön toisella laidalla. Tämä päivä oli ainakin periaateessa työpäivä, mutta väkeä oli liikkeellä todella paljon. Luultavasti puoli kylää oli ottanut meidän tapaan päivän vapaaksi, jotta voisi olla auringonpaisteessa ulkona. Tuulta ei ollut juuri ollenkaan ja Nooran hapantaikina-bagelit hävis nopeasti parempiin suihin...

Another beautiful day in Svalbard: no clouds and no wind! We met half of the town out in the mountains. It is likely that everybody else had taken the day off from work, too. We did another classic tour by following the ridge from Trollsteinen to Lars Hjertafjellet and skied down from there. And then skied up to Trollsteinen for some more skiing...

Jokiuomaa on avattu, jottei se tulvi pahasti / Vannledningsdalen

Gruvefjellet

Muitakin on liikkeellä / Lots of people out there!

Jatkettiin matkaa huipulta eteenpäin / Spot the tourist group...

Harjanteelta on hienot maisemat / On the ridge (photo: Emilia)

Kivaa lunta! / Excellent snow!

Noora kaahaa naama virneessä / She did not enjoy this at all

Paljon hiihtäjiä mutta myös paljon tilaa / Space for everyone

Ja takas ylös... / Powderhounds climbing up for another run...

Ja sitten Kroaan, jossa on pöytävaraus... / Heading for klippfisk etc.

Lyhytnokka- ja valkoposkihanhia / Pink-footed and Barnacle geese

Pakollinen turistikuva / The mandatory photo...

 

Hiihtoloma 1/2 (Skiing...)

Jossain välissä oli selvästi tarvetta hiihtolomalle. Tänä talvena kun ei olla juuri ehditty hiihdellä tuntureilla oikuttelevan sään takia. No, pari wanhaa tuttua ilmoittautui vapaaehtoisiksi liittymään seuraan. Tietysti ensimmäinen laskeutuminen Longyearbyeniin ei onnistunut, mutta eipä siinä säässä kukaan olisi ulkona halunnutkaan olla. No, kone kuitenkin laskeutui päivää myöhemmin. 

Norjan kansallispäivänä on perinteisesti lähdetty jonnekin suksilla ja niin tehtiin tänäkin vuonna. Lumi oli ihan hyvää, mutta näkyvyys oli "hieman" rajallinen. Mutta sitten pilvet hävis taivaalta ja tuulikin tyyntyi. Kohteeksi valittiin välittömästi Nordenskiöldfjellet. Normaalisti viimeinen harjanne on tuulenpakkaamaa kivikovaa lunta tai vaihtoehtoisesti jäistä möykkyrataa. Tällä kertaa tarjolla oli kaikenlaista puuterilunta käytännössä koko matkan huipulta alas takaisin kotikylään. Ihan jees.

Ski touring has not been the most obvious activity this winter: the weather has really not been that inviting, but that did not stop our old ski buddies booking flights to Svalbard to do some skiing. We did some low-visibility skiing during the Norway's national day - the Constitution Day, 17 May. However, the next day was absolutely fantastic with clear skies and no wind! So, we decided to go for Nordenskiöldfjellet, which eventually delivered excellent skiing pretty much from the top back to the town. Unusual for the upper part, which is usually windblown and icy, but we did not complain.

Ei onnistu, takaisin Tromssaan / No visibility, heading back to mainland

Menossa Larsbreenille / Towards Larsbreen

N & M (photo: Emilia)

No niin! / Where are the clouds?

Pikkuruokit käklättää taas / The noisy little auks are back!

Noora näyttää reittiä / "First we cross the plateau and then..."

Alkaa olla hiki... / On Platåbreen

Viitsiskös lähteä? / Ready?

Platåbreen

Viimeiset käännökset kylään / The last few turns (photo: Emilia)