16 joulukuuta 2020

Pyy päärynäpuussa ja kiirunat kasseissa / And now what?

Noora bongas Facebook:ssa ilmoituksen, jossa markkinoitiin lähiruokaa naapurivuonon puolelta. Turskaa ja poronmaksaa on vielä pakkasessa, mutta jotain muutahan voisi harkita. Joten ei muuta kuin tilaamaan muutamat kiirunat ja sopiva klimppi poron ulkofilettä. Tai sisäfilettä. Paikallisporoa kuitenkin. Tuottaja on paikallinen, joka asuu perinteisessä metsästysmajassa ja käy välillä myymässä saalistaan kaupungissa.

Sitä ei tietenkään tullut ajateltua, että kiiruna on lintu, jolla on höyheniä. Eikä tällaisella kaupunkilaisella ole mitään aavistustakaan siitä, mitä kylmän linnun kanssa pitäisi seuraavaksi tehdä. Pitää varmaan kysyä duunikavereilta neuvoja. No, laitettiin linnut pakkaseen. Ensi vuonna on sitten metsäkana poikineen kynittävänä....


Svalbard Fangst advertised local food products, so why not use the opportunity? Obviously, it was more about being able to buy raw material for various kitchen experiments than ready-made prepared food, so we got four birds (including feathers and beaks and legs) in separate bags as well as nice chunk of reindeer meat. 

A couple of months ago, there was a local food festival with a course about how one slaughters a bird to get the meat on the table (note the technical terminology indicating our knowledge level). During the course each participant got his/her own forest chicken a.k.a Svalbard Rock Ptarmigan to play with while the instructors gave advise and pointers.  Usually the "amount needed" is one ptarmigan per person. We should have taken the course. Fortunately, there are two backup birds...

06 joulukuuta 2020

Itsenäisyyspäivä / Independence Day

Päätettiin juhlistaa itsenäisyyspäivää tekemällä nk. "potatpiirakoita". On mahdollista, että tuli muutamia ahmittua, kun ei tarvinnut erikseen laittaa illallista...

The celebrate the Independence Day started with making/baking the so-called "moccasins". The rest of the day mainly comprised the recovery of the feast.

 



Viimeistelyvaihe / The finishing touches

 

30 marraskuuta 2020

Joulu on jo ovella / Approaching Christmas

Duunarit on mölynneet meidän varsinaisen kämpän kosteusvaurion kanssa aikaisesta aamusta alkaen melkein pari viikkoa, mutta nyt on ollut hiljaista. Lämpöpuhaltimet pörisee itsekseen ja ilmeisestikin odotellaan, että rakenteet kuivuisivat, jotta voisi laittaa lattian takaisin paikalleen. Veikkaisin, että paluumuutto tapahtuu ensi vuoden puolella. Noin muuten meno on samanlaista kuin ennenkin: lunta tarvitaan muutama sentti, minkä jälkeen innokkaimmat moottorikelkkailijat on jo liikkeellä. Nopeimmat on kuulema ehtineet myös ajaa kelkkansa jumiin johonkin paksumpaan lumikasaan...

It does not really look like we'd be moving back into our own apartment this year, but - based on the level of noise - the work progressed quickly to a point where they are just waiting for the building structures to dry. Then they'll hopefully put the floor back in. Meanwhile, we've got some snow and the Christmas lights were switched on. The so-called "Svalbard-meter" for social distances is usually closer to 49-51cm. So far, there have been several tests for covid-19 at the local hospital, but there are no confirmed cases. It will be interesting to see how the situation develops in January. That's the time when all locals, who have been on holiday in the mainland Norway, return back to Svalbard.

 

Muut puut on vaivaiskoivuja / The tallest tree in Svalbard


Kaupan laajennustyöt on vielä kesken

Ekat jäljet / The first tracks

Makuuhuoneen ja kylppärin välillä ei ole seinää / Who needs floors?


22 marraskuuta 2020

Ei lunta, mut ainakin on pimeetä / No snow, go caving

Sääennustukset tuntuu olevan taas vähän mitä sattuu. No, ei tullut niin kirkasta, että olisi huvittanut kavuta Trollsteinille katsomaan vaaleaa eteläistä horisonttia. Käytiin sitten ihmettelemässä, miltä Larsbreenin jääluola nyt näyttää. Reitti Nybyenistä Larsbreenille oli taas jotenkin erilainen, ilmeisesti suurimmat sulamisveden tuottamat muutokset tapahtuivat loppukesällä. Matkalla jäätikölle oli muutama hieman yllättävä kohta, mutta ei mitään hankalaa paikkaa. Sulamisvesikanavassa oli selvästi yksi jääkiipeilykohta, mutta toiseen(kaan) suuntaan ei oikein päästy minnekään. Käytännössä heti "suuaukon" toisella puolella oli sellainen änkeämiskohta, jossa olisi pitänyt liukua mahaltaan pienestä raosta nk. toiselle puolelle. Ja luolan pohjan jää oli niin märkää, että jätettiin seuraavaan kertaan..

The route through the moraine to Larsbreen was again a bit different. Again, as in it seems to be different every winter. We followed the usual route on the river bed upwards and then found ourselves somewhere else where we thought we'd end up. The clouds (that were not supposed to be there) blocked the views to the sky, so we chose Plan B instead of heading to the summit of Trollsteinen to admire the weak light in the southern horizon. We ate in the meltwater channel and then checkout out the too-wet-for-longer-adventures ice cave in Larsbreen.

 


Aamun ensimmäiset vaeltajat / The first hikers on the road


Klo 1130 / Almost noon

Maailmankuulu seikkailija heijastinhenkseleissään / Note the suspenders with reflectors

Tuosta kolosta olis pitänyt ängetä ali... / Wet ice, no good



Lumihiutaleita! / Starfish, I mean, snow flakes!

Mönkiäiset kömpivät jne. / The obvious exit point

Moreeniseikkailija / In the moraine

 

18 marraskuuta 2020

Se on kaamosta nyt / Into the darkness

 Aurinko laski ajat sitten, maitopurkeissa on tonttujen kuvia ja joka paikasta saa lipeäkalaa. Mutta paikallista "joululeipää" (julebrød) ei ole vielä näkynyt kaupan hyllyllä. Kyseinen nk. leipähän on erinomainen pullapitko, jota saa harmillisesti vain joulun nurkilla. Välillä on näkynyt hienoja revontulia, mutta sitten on ollut niitäkin päiviä, joina on saanut taistella tuulta ja tuiskua vastaan laskettelulasit päässä. Vaikka lunta on tullut, niin tuuli on vienyt sen mennessään.

The traditions vary, but lutefisk is one of those things that pops out in Norway at this time of the year. The additional stuff to have on top of the fish varies depending on the region of Norway, but common extras include bits of bacon and brown cheese. They might have been pulling my leg but the claim was that in some parts of Norway, it is also common to use syrup. So, all of this in addition to the actual sauce. And we should not forget the mandatory shots of Akvavitt...

 

Joulumaitoa tarjolla / Special milk for Christmas

Lutefisk et al.


Mars pilkottaa revontulten takana / Note the planet Mars






17 lokakuuta 2020

Jäätikköä siivoamassa / Tellbreen & Blekumbreen

Jäätiköiden jään ja lumen paksuus vaihtelee vuosittain ja käytössä on niinkin yksinkertainen "mittalaite" kuin 4-6m pitkä alumiinikeppi, joka on upotettu jäätikköön pystyasennossa. Sitten vain mitataan vuosittain, kuinka paljon kepistä on lumen ja jään yläpuolella. Tästä selviää lumen syvyys ja tietysti se, kuinka paljon jään paksuus on muuttunut. Keppejä asennetaan pitkin jäätikköä ja sitten laskeskellaan, miten lumen ja jään massa vaihtelee ajan myötä. Kuuman kesän jäljiltä oli käynyt niin ikävästi, että osa kepeistä oli sulanut kokonaan irti jäätikköjäästä ja jonkun oli lähdettävä laittamaan kepit siisteihin pinoihin. Tarkoitus on sitten myöhemmin hakea irtisulaneet kepit pois moottorikelkalla muun kenttätyön yhteydessä keväällä.

Saatiin helikopterikyyti jäätikön reunalle (kuinka harmillista!). Sitten käveltiin ylös yhtä jäätikköä ja alas toista jäätikköä ylimääräistä roinaa etsien. Joitain putkia ja johtoja piti hakkailla irti jäästä, mutta muuten homma oli varsin leppoisaa tyynessä säässä. Keli oli enimmäkseen pilvinen, mutta aurinko ei enää käy kovin korkealla taivaalla muutenkaan. Paluukyytiä odotellessa tutkittiin tarkemmin todella isoa ja hienoa sulamisvesikanavaa, jonka vieressä menee talvisin nk. normaali kelkkareitti. On hyvä tietää, ettei kannata juuri reitiltä poiketa...

We had another beautiful day in the office. The task was to collect ablation stakes that had melted out from the glacier ice during the summer. The glaciers Tellbreen and Blekumbreen are more or less just on the other side of the fjord, but to save time we just had to use a helicopter. We wanted to walk but they insisted... The weather was calm and relatively warm. The fallen stakes were first extracted from the ice and then piled up in locations from where they will eventually be collected by snowmobiles later this winter. They are simply too long to be transported by the helicopter.

 

Aina hyvä alku kaikille reissuille... / Boarding completed

Joks mennään? / We are ready, the pilots are not yet...

Hyvä laskeutumispaikka / No polars bears around, landing here

Jäätikön laidalta löytyi monta keppiä / The first pile of ablation stakes


Alussa oli jäätikkö, hakku ja Noora / Extracting stuff from the ice



Ja sitten seuraavalle kepille! / Done, where's the next one?

Poronraapimispuu eli pallero ja keppi / The scratching post was in use


Blekumbreen

Hjortfjellet



Hyvä jääkelkkaura... / Pretty cool meltwater channel!






Noutaja tulossa / Taking the next helicopter back home
Laskeutui viereen, ei muuta kuin kyytiin / Boarding
Longyearbyen