Longyearbyenissä on aina jotain tekeillä ja tällä viikolla kyseessä on Smak Svalbard -ruokatapahtuma. Kiirunoita on näkynyt maastossa sen verran usein, että päähän pälkähti osallistua kiirunakurssille. Tarjolla oli Huset-ravintolan kokin opastusta aiheella "metsältä ruokapöytään". Kullekin osallistujalle oli tietysti tarjolla yksi höyhenkasa, josta pitäisi jotenkin saada lihat lautaselle. Yksi videokamera osoitti mestarikokin työpöydälle ja valkokankaalta näki hyvin, miten homma pitäisi tehdä noin niinkuin ainakin periaatteessa. Vielä kun muistan operaation, niin tässä vaiheet:
- Ensin jalat napsautetaan jalkojen luut "polvesta" poikki ja leikataan sääret kynsineen irti.
- Kaavitaan kurkkuhöyhenet pois tieltä ja leikataan pää pois
- Siivet leikataan olkapäistä irti (yksi siivistä toimitetaan kuvernöörille tieteellistä tutkimusta varten)
- Käännetään kääkkä selälleen pyrstö kynijää kohden ja repäistään sormilla nahka auki kylkiluiden alta. Sitten nyhdetään höyhentakki auki ja pois päältä.
- Käännetään pyrstö poispäin ja leikataan rintafileet siten, että veitsi viedään rintalastan vierestä sisään ja seurataan kylkiluita, kunnes siisti file on irti. Sama toimenpide toistetaan toisellakin puolella.
- Jos haluaa vielä hienostella, niin kylkiluiden alta voi vielä leikata nahkaa irti, jos haluaa vielä kiirunan sydämen ja maksan herkkupaloiksi.
Kaikkea sitä tulee kokeiltua...
The annual food festival Smak Svalbard is taking place. We are both looking forward to having some of those famous fish tacos, but meanwhile I thought some additional skills in this northern society of hunter-gatherers could be useful. So, I joined the training course that had a Svalbard rock ptarmigan as the main course. We all got one ptarmigan each - with all feathers and claws. The master chef from the Huset then gave us instructions on how to slaughter the forest chicken to obtain the best parts. The meat we had extracted was prepared by the chefs to guarantee good results. Carrot mousse with roasted pumpkin seeds, sauteed leek and mushrooms and, of course, ptarmigan. So, next time I get my hands on a ptarmigan, I have an idea what to do with it. Maybe.
 |
Kiiruna ja kokki / "Everybody ready to start?"
|
 |
Päänäyttämö isolla valkokankaalla / The stage on a big screen
|
 |
Oma kiiruna / My ptarmigan
|
 |
Höyhenpuku poissa, lihat melkein irti / Almost ready...
|
 |
Naapuri sai ylimääräisen kanan / One more chicken to go
|
 |
Kokki virittelee sapuskaa / A hungry audience
|
 |
Kolmen kokin soppa / Even more hungry audience
|
 |
Paikallisruokaa / No feathers any more
|
 |
Sinne män / About 9 minutes later (includes chatting with neighbours)
|
