Jos metsään haluat mennä nyt / The students are here, release the bears!

Taas on aika kouluttaa opiskelijoita. Jostain syystä meikäläinen on tänä vuonna päätynyt kantamaan karhuja edestakaisin. Jääkarhuturvallisuus on jaettu kahteen osaan, joista toisessa ollaan - tietysti - ampumaradalla. Mutta sitten on se toinen osa, jossa pohditaan sitä, miten pitäisi toimia, jottei koskaan tarvitsisi käyttää kivääriä. Jutun juoni on sellainen, että ryhmä opiskelijoita on ollut kenttätöissä ja tarkoitus on sitten yöpyä mökissä. Mutta ensin kannattaa toki tarkistaa, ettei jääkarhu satu olemaan kauneusunilla nurkan takana. Ja jos on, niin mitäs sitten pitäisi tehdä... Duunikaverin kanssa myös pohdittiin, että pitäisi tehdä ainakin yksi poro karhujen seuraksi, koska valkoturkkisia pullukkaporoja luullaan yllättävän usein karhuiksi ensimmäisellä silmäyksellä. Etenkin pimeässä ja lumimyrskyssä, joista kumpaakaan ei ole odotettavissa tällä viikolla. Aurinko laskee 25. elokuuta ja sääennusteen perusteella luvassa on samanlaista lähes tyyntä koiranilmaa kuin näissä kuvissa.

We did some preparation for this week's safety training by setting up a couple of surprise polar bears behind the old auroral observatory in Adventdalen. For the next couple of days, our students will be checking whether the "cabin" is safe and there are a couple of bears lurking in the shadows. And, yes, the rest of the community has been warned by social media posts. Although, those not following Facebook posts may get a proper surprise...

Matalan jokitörmän piilossa karhu odottaa... / The river bank provides a nice cover

 

 

 

 

 

Täällä vartioin minä / Waiting for students

Mökin takapihan kuistilla odottaa yllätys / Spot the bear

Tulosuunta oikealta - huomaakohan kukaan nallea? / Approach from the right side of the cabin

Bensankäryä itärannikolla / Go east

On noin 15 astetta pakkasta ja lähes tyyntä, joten lähdetään kelkkaretkelle. Kelkka on toki huollettu, mutta näyttää vähän siltä, että pitäisi vaihtaa akku uuteen, koska moottori ei meinaa välillä käynnistyä. No, mukana reissussa on toki niin "boosteri" (käynnistysakku) kuin akkukaapelitkin, joilla saa tarvittaessa sähköä toisesta kelkasta. Ja sadan kilometrin jälkeen akku tuntui heränneen henkiin eikä käynnistysongelmia ilmaantunut loppureissusta. Täällä on todellakin ollut nk. påskevær, joka on norjalainen ilmaisu todella hienosta kevättalvikelistä. Sellaisesta kelistä jota aina toivotaan pääsiäiseksi, jotta pääsee ulos hiihtämään. Pääsiäisenä on nimittäin aivan pakko päästä jonnekin pois kaupungista - suksilla, kelkalla, koirvaljakolla tai hiirien vetämällä kurpitsalla. Edellisen viikon suurin puheenaihe firman kahvitauoilla olikin se, kuka oli arvonnassa voittanut minkäkin mökin ja kuinka moneksi päiväksi. Niin ja miten ihmeessä sinne on järkevää ajaa kelkalla, kun jäätiköt on joka vuosi enemmän tai vähemmän erilaisia. Ja sattuisko jollakin olemaan tuore GPS-jälki sinne sun tänne yms. Meikäläisen kannalta on parasta se, että vielä on yksi Mignon-muna jäljellä...

The so-called "Easter weather" arrived with minimal winds and a perfect temperature (-15C-ish). In the past, we've several times "cancelled" Easter due to horrible weather, but this time there was absolutely nothing to complain about. Well, except that it was a bit bumpy ride in certain areas and that our home now smells like we'd been out with snowmobiles. Well, we drove first to Mohnbukta for lunch and then decided to drive back via Svea. We should not call it a "navigation error", because it is "appropriate behaviour" to follow old tracks rather than make new tracks in the untouched snow. Anyway, we found a very nice lookout on top of a hill between Mohnbukta and Dunerbukta from which we followed another track to Agardhbukta. The tour continued to Sveagruva, where Noora had not been after the mine was closed down and the area restored to its original state. There are three buildings left of the mining town. The airport tower was, btw, bought by a colleague from work and stands now on the shoreline here in Longyearbyen.

From the GPS-track, GPX-studio computes a total distance of 274km with about 4km up and down in elevation. Total time spent on the trail was 11 hours and 19 minutes. Yeah, a long day.

Täältä sinne ja takaisin / A larger loop this time (photo: TopoSvalbard)

Adventdalen

Kelkan omistaja poseeraa / My scooter and me

Sassendalen

Ei käynnisty heti, otetaan lisäsähköä... / Jump-start required

Snadi jäämöykky / Noora and the mini-mountain of ice

Kukas se siellä heti kiipeää? / She really likes the blue ice

Linssilude / Noora photobombing...

Ja sitten kohti horisontissa siintävää jäätikköä / And then to infinity and beyond...

Mohnbuktan lounas / Lunch at Mohnbukta

Dunérbukta & Ulvebreen

Jäätikköä alas / Skiing, I mean, driving down Ulvebreen

Agardhbukta

Fram2Ham

Radioamatööreillä on usein kaikenlaisia virityksiä ja kilpailuita, joissa otetaan yhteys kansainväliseen avaruusasemaan ISS:iin tai yritetään vastaanottaa kuvia avaruudesta. Ongelma Huippisten kannalta on se, että ISS ei koskaan nouse horisontin yläpuolelle näin pohjoisessa. Tätä ongelmaa ei tietenkään ollut Fram2-lennon kanssa, koska se "näkyi" Longyearbyenistä käytännössä joka ratakierroksella. 

Fram2Ham-kilpailu oli tarkoitettu lukiolaisille ja opiskelijoille: lennon aikana Fram2:sta lähetettiin 12 pientä satelliittikuvaa tai pikemminkin palapelin osaa. Palapelin osista pystyi kokoamaan kolme kuvaa eri puolilta palloa, minkä jälkeen piti vielä arvata, mistä kuvat on. Vinkkinä oli, että paikat on merkittäviä naparetkien historiassa. Kisaohjeissa oli kaikenlaisia suosituksia hienoista seuranta-antenneista, jotka tietokoneen ohjaamina osoittaisivat kohti Fram2:sta ylilennon aikana.  Ja "oikeassa" satelliittiasema-antennissahan pitäisi tietysti olla vaihdettavissa oleva ympyräpolarisaatio jne.

No, kuin sattumalta Nooran opiskelijat olivat tehneet pienen antennin purkkisatelliittejaan varten pari vuotta sitten. Tästä "paukkulankavirityksestä" sai hienon maa-asema-antennin. Kyhäelmä mahtui sopivasti observatorion kupoliin, kunhan varsinaisen antennin sai nostettua hieman ylemmäksi aurauskepin pätkän avulla. Porot hinkkaavat syksyisin sarviaan aurauskeppeihin, joten aurauskepin pätkiä löytyi helposti observatorion autotallin romujen seasta.

Paukkuria, nippusiteitä ja teippiä / High-tech antenna

 

Siitä tuli hieno, taustalla vähän isompi EISCAT-antenni / Looking good...

 

Ensimmäisen ylilennon aikana ei kuulunut yhtään mitään, mutta ilmeisesti syy oli se, että lähetys ei vielä ollut alkanut. Keskiviikkona aamuvuoron ensimmäisellä ylilennolla signaali kuului ällistyttävän hyvin: ensimmäisestä kuvasta sain talteen vain puolet, mutta muutaman minuutin aikana kuvia tulikin jo useita. Huvittavaa tässä on se, että yhdessä ensimmäisistä kuvista näkyi aivan selvästi Kongsfjorden ja Prins Karls Forlandet. Ylilennon aikana radion kuuntelutaajuutta piti säätää käsin, joten en näillä virityksillä saanut kuvien kaappausta automaattiseksi. Olisi ollut hyvä koululais/opiskelijaprojekti, koska ylilentoja oli noin 90 minuutin välein. No, seuraavalla kerralla sitten...

 

Ensimmäisiä kuvia / It works!

Fram2 eteni noin 28000km/h vauhdilla, joten Doppler-efektiä piti kompensoida säätämällä kuuntelutaajuutta / Note the strong Doppler-shift in the signal

Aika hyvä! / Can you solve the puzzle?

Prins Karls Forland

The Fram2 mission included a competition called Fram2Ham where the aim was to receive SSTV images whenever the spaceship was above the local horizon. Unfortunately, there was no time to engage the local youngsters in town, but apparently it would've have been quite possible. The official instructions included circularly polarised high-gain antennas with computer controlled alt-az-mounts, but I used a very simple 1/4-wave ground-plane antenna. The very same antenna that Noora's students built a couple of years ago. Here are the equipment specs:

• 1/4-wave ground-plane antenna (437MHz)
• Uputronics Low-Noise Amplifier (LNA) with a SAW-filter for ISM-band
• RTL-SDR v3 dongle
• Linux computer running OpenWebRX  at the observatory
• Another linux computer at the office using QSSTV to decode SSTV images from audio
• Audio was recorded separately while adjusting the receive frequency manually in OpenWebRX

Fram2

Tällä viikolla on ollut melkoinen meno päällä. Historiallisen Fram-laivan mukaan nimetty avaruuslento Fram2 on menestyksellisesti pyörittänyt neljää astronauttia runsaat 50 kertaa nk. polaariradalla ensimmäistä kertaa koskaan. Myös eilinen laskeutuminen Kalifornian edustalle Tyyneen valtamereen sujui hienosti.

NRK

 

The name of the game this week was Fram2 - the first manned spaceflight using polar orbit. The mission was named after the historical Fram ship used by Nansen and Amundsen during their polar expeditions. Everything appeared to have gone smoothly and the four astronauts splashed down safely yesterday evening (Norwegian time). One of the astronauts, Jannicke Mikkelsen, is from Longyearbyen and suddenly we found ourselves in the middle of a world-wide aurora chase in space and on ground. Jannicke had promised to take as many photos and videos of aurora as possible and UNIS became a headquarter for coordinating the efforts of numerous photographers on the ground around the world. People reported to us and Noora and her colleagues sent Signal-messages to space to alert Jannicke about expected conditions along their orbit.

 

 

Svalbardposten

Aiemmat miehitetyt lennot ml. kansainvälinen avaruusasema ISS kiertävät planeettaa enemmän tai vähemmän päiväntasaajan nurkilla suuntaan tai toiseen. Polaarirata taas kiertää nimensä mukaisesti "pystysuunnassa" navalta toisella. Ja tämähän on revontulitutkijoiden kannalta suorastaan erinomainen juttu. Etenkin kun Jannicke - yksi astronauteista ("framnauteista"?) - on kotoisin Longyearbyenistä ja lupasi ottaa mahdollisimman paljon revontulikuvia kiertoradalta.

Firman revontulitutkijat Noora mukaanlukien on tehnyt kolmivuorotyötä tiistain jälkeen. Tavoitteena on saada samanaikaisia revontulikuvia ja -videoita avaruusaluksesta ja maanpinnalta. Puuhaan on valjastettu innokkaita repokuvaajia ympäri palloa ja jossain päin palloa on aina pimeää. UNIS on toiminut keskuksena, jonne on koottu maanpintahavaintoja ja josta on laitettu Fram2:lle revontulivaroituksia ("seuraavalla kierroksella Pohjois-Kanadassa on kirkas sää ja revontulia ja sitten, kun tulette Uuden Seelannin ohi, niin...")

Meikäläinen on tässä puuhassa lähinnä viestitellyt kamera-asioista saksalaisten Neumayer-aseman henkilökunnan kanssa: meillä ei ole enää kunnolla pimeitä öitä, mutta Etelämantereella on...