Sääennusteen mukaan lauantaina oli aurinkoista, joten lähdettiin hiihtelemään. Kelkkaparkissa olikin vielä aurinkoista, mutta sitten huiput meni kunnolla pilveen. Löytyi niin kovaa tuulenpakkaamaa lunta kuin jäätävää tuulta. Onneksi löytyi ihan kivaakin laskettavaa. Jatkettiin menoa sunnuntaina ja tällä kertaa aurinko ihan oikeasti paistoikin mainiosti. Lunta ei ole juurikaan satanu viime viikkoina, mutta löytyi nk. hyvää pätkää, johon jättää laskujälkiä muiden ihmeteltäväksi.
The traditional trip to Wimanfjellet was more or less like the previous ones: lots of wind and hard and icy slopes around the summit. Fortunately, the middle section was quite nice just like on earlier trips. The bonus this time was that we did not see anything until we got out of the summit clouds. For Sunday's trip we found an excellent ridge. Again the snow quality was not that great at the top, but there was a very nice slope with good snow. We had to climb up again to do a second run...
 |
| Vielä ei ollu pilviä / No clouds - yet |
 |
| Niinpä niin, kohta huipulla / Approaching the summit |
 |
| No niin, aurinkoinen sunnuntai! / This is good! |
 |
| Tuonne / The destination (note no previous tracks...) |
 |
| Kohta huipulla / Approaching the summit ridge |
 |
| No niin! / Alright, looking good! (photo Emma) |
 |
| Hyvää lunta / Emma being a powder hound |
 |
| Mitäs jos nousis uudestaan... / Easy decision: let's make more tracks! |
 |
| Koskematonta hankea / Sunny side of the mountain (photo Emma) |
