- Hei, olemme vastaanottaneet tilauksenne, mutta emme voi toimittaa pakettia annettuun osoitteeseen. Saisinko vielä kerran katuosoitteenne?
- Hei! Osoite on PL xx, 9171 Longyearbyen.
- Voisinko saada katuosoitteen?
- Meidän toimitusosoite on tuo PL xx. Täällä ei juurikaan harrasteta kotiinkuljetusta, ymmärrättehän?
- Sitten meillä on ongelma, koska käytämme kuriiripalveluita, jotka tarvitsevat ehdottomasti katuosoitteen toimitusta varten. Voisiko paketin laittaa esimerkiksi työosoitteeseen?
- Kyllä vain. Se on PL yy, 9171 Longyearbyen.
- Tarvitsemme tässäkin katuosoitteen.
- No, tuo postilokero on itse asiassa katuosoite, jonne posti ja kuriirit tuovat paketit.
- Mutta miten ihmeessä jakeluauton kuljettaja löytää perille?!
- Jos paketti yleensäkään saapuu tänne lentokoneen mukana, niin koko kylästä ei löydy asukasta, joka ei löytäisi perille. Eikö sitä pakettia voisi laittaa ihan tavalliseen postiin, niin asia olisi sillä hoidettu?
- Käytämme maailmanlaajuisia kuriiripalveluita, jotta voimme tarjota asiakkaillemme nopeat ja joustavat toimitukset. Eikö teillä oikeasti ole antaa katuosoitetta?
- Anteeksi, taisin hieman olla ajatuksissani. Katuosoitehan on tietysti Mikko Ensimmäisen Esplanadi 1, PL xx, 9171 Longyearbyen.
- Hienoa, asia on tällä selvä ja kiitos vielä tilauksestanne!
Svalbard is rather far in the north and especially the courier companies have trouble shipping goods this way. It usually takes roughly one week to get ordinary mail or packages from the mainland. The current record is two days for a postcard from Japan. But the moment the supplier wants to ship with a courier, things get complicated. UPS simply does not work. DPD spent a month to ship high-voltage power supplies from Germany to Longyearbyen. They also claimed the package had already been here but returned, because it was not picked up by the recipient (= BS). DHL has so far been reliable: they have good contacts with the local Pole Position who do not need a street address. Of course, the "worldwide services" often cost at least 100EUR for heavier items whereas using ordinary post office would have been 20EUR...
Another obstacle is the street address: the couriers will not ship before they have a street address. Our delivery address is a P.O. Box and not a street, or more accurately, visiting address. As the local Norway Post usually ends up being the one that handles parcels' final leg, I asked for advise. The best approach is to use the street address and add the P.O. Box number as the second line in the address. This way, the far-away couriers are happy as they have a street address, which the local people in Svalbard can simply ignore as irrelevant. Clever, eh?
